DNA

DNA-testejä eli geenitestejä käytetään haluttuihin tai vältettäviin ominaisuuksiin kuten perinnöllisiin sairauksiin tai tiettyihin värityksiin liittyvien genotyyppien selvittämiseen.  Genotyyppi kertoo esimerkiksi sen, onko koira kyseisen geenialueen suhteen normaali, kantaja vai sairas. Testaamalla jalostukseen käytettävät koirat voidaan välttää astuttamasta kahta kantajaa tai sairasta ja kantajaa keskenään ja näin välttää sairaiden pentujen syntyminen.

DNA-testauksella koirien perinnöllisiä sairauksia voidaan todeta jo aikaisessa vaiheessa, tavoitteena ettei vikaa piilossa kantava eläin jaa sairaita geenejään jälkeläisilleen. Joissain tapauksissa sairauden kantajaa voidaan käyttää jalostukseen yhdistämällä se kyseisiltä geeneiltään terveen yksilön kanssa. DNA-tutkimus nopeuttaa jalostustyötä huomattavasti erityisesti hitaasti lisääntyvillä lajeilla.
 

Koirieni terveystuloksissa on nähtävillä seuraavia DNA-testejä:

DM (Degeneratiivinen myelopatia) on  selkäydinrappeuma, joka johtaa hiljalleen koiran halvaantumiseen. Sille altistava geenivirhe on todennettu useilla roduilla.

Testitulos voi olla joko:

  • Normaali (N/N) (terve geeni molemmilta vanhemmilta, engl. ’clear’) tai
  • Kantaja (DM/N) (terve geeni toiselta ja virheellinen toiselta vanhemmalta, engl. ’carrier’) tai
  • Altis (DM/DM) (molemmilta vanhemmilta virheellinen geeni, engl. ’at risk’).

Terve(N/N)-tulos tarkoittaa, että koira on perinyt molemmilta vanhemmiltaan normaalin eli terveen geenin, eikä voi jättää omille jälkeläisilleen sairasta geeniä. Terve koira on turvallinen valinta jalostuskumppaniksi sekä kantaja(N/DM)- että altis(DM/DM)-tuloksen saaneelle jalostustuskoiralle, jolloin jälkeläiset voivat olla korkeintaan kantajia (N/DM). Kantajat eivät tämän päivän tietämyksen mukaan sairastu.
Lähde: ELL Kristiina Kontio-Jalanka 


PLL (Primääri linssiluksaatio) on perinnöllinen silmäsairaus, jossa silmän linssi siirtyy paikaltaan. Tämä aiheuttaa koiralle kovaa kipua, ja silmän sisäinen paine saattaa nousta (glaukooma). PLL aiheuttaa silmän sarveiskalvon (silmän pinnan) samentumiseen ja lopulta koiran sokeutumisen. Linssiluksaatio voi tulla myös tapaturman aiheuttamana. 

Geenitestillä voidaan selvittää onko koiralla tautia aiheuttava geeni. Koska geenivirhe on autosomaalinen resessiivinen, voidaan jalostuskoiria geenitestaamalla saada sairaudelle alttiit koirat kitkettyä helposti pois jalostuksesta. Geenitestin tulokset raportoidaan seuraavasti: 

  • Normaali G/G  (terve geeni molemmilta vanhemmilta, engl. ’clear’) tai
  • Kantaja A/G  (terve geeni toiselta ja virheellinen toiselta vanhemmalta, engl. ’carrier’) tai
  • Altis A/A  (molemmilta vanhemmilta virheellinen geeni, engl. ’at risk’).



PRA-prcd

PRA  (progressiivinen  retina  atrofia)  eli  etenevä  verkkokalvon  surkastuma  tuhoaa  silmän  valoa aistivia soluja. Kyseessä on ryhmä sairauksia, jotka ovat eri geenien aiheuttamia. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. PRA voi esiintyä  millä  tahansa  rodulla.  Yleisin  periytymismekanismi  on  autosomaalinen  resessiivinen.  Hyvin nuorella  koiralla  esiintyvä PRA:n muoto  liittyy  epänormaaliin  näköhermosolujen  kehitykseen. Myöhemmällä  iällä  alkavassa  PRA:ssa  sen  sijaan  näköhermosolut  kehittyvät normaalisti,  mutta alkavat rappeutua. 

Amerikankarvatonterriereillä on todettu PRA:n prcd-muoto, eli prcd- PRA-mutaatio (progressive rodcone degeneration).

Testituloksen merkitys jalostuksessa:

  • Normaali N/N (WT/WT)   (terve geeni molemmilta vanhemmilta, engl. ’clear’) tai
  • Kantaja  N/PRA (terve geeni toiselta ja virheellinen toiselta vanhemmalta, engl. ’carrier’) tai
  • Altis PRA/PRA  (molemmilta vanhemmilta virheellinen geeni, engl. ’at risk’).

My Dog DNA

DNA-analyysillä/-testipaketilla on mahdollista tutkia laajemmin koiran perimää ja useita niitä geenejä, joita se saa vanhemmiltaan, kuin yksittäisessä geenitestissä.  Tutkimuksia ja palvelun tarjoajia on erilaisia, mutta itse olen käyttänyt mm. Genoscoperin MyDodDNA:ta, sillä palvelu tarjoaa myös hyödyllisiä työkaluja kasvattajan näkökulmasta.


MyDogDNA –testi sisältää useiden eri ominaisuuksien paketin, jolloin yhdellä näytteellä saadaan tuloksia koirilla tunneituista perinnöllisistä sairauksista, sekä useiden ulkoisten ominaisuuksien periytymisestä.


Geenitestipaketti sisältää muun muassa tuloksia ihosairauksista, luustosairauksista, lääkeaineherkkyyksistä, silmäsairauksista sekä tietoa periytyvistä koiran ulkoisista ominaisuuksista, kuten turkin värin ja tyypin, rakenteellisia ominaisuuksia (mm. hännän malli, koiran koko, korvien asento). Testattavia geenimutaatioita, joita testillä voidaan kartoittaa, on yli 100. 


Testin tulosten avulla voidaan nähdä myös koiran heterotsygotian aste, eli se, kuinka monipuolinen sen perimä on. Mitä korkeampi on heterotsygotian aste, sitä vähemmän sisäsiittoinen koira on. Tämä on kätevä työkalu rodun monimuotoisuuden parantamisessa.


Amerikankarvatonterriereillä ei vielä ole useita validioituja testejä, joten MyDogDNA:n suurin hyöty on koirien monimuotoisuutta tutkiessa.


Vaikka ei itse olisikaan kasvattaja, on DNA-testauksesta hyötyä ihan tavallisille koiran omistajillekin. Testi voi paljastaa vaikkapa lääkeyliherkkyyden. Ihan kotikoiratkin joutuvat joskus käymään erilaisissa eläinlääkäritoimenpiteissä, jolloin olisi hyvä tietää, onko koira yliherkkä jollekin lääkeaineelle. Näin eläinlääkäri voi määrätä vaihtoehtoista ainetta, ja mahdollinen katastrofi on vältetty. Myös varautuminen tulevaisuuden vaivoihin on mahdollista geenitutkimuksen avulla. Kun tiedetään koiralla olevan esimerkiksi perinnöllistä taipumusta lihasrappeumatautiin, voidaan koiran nuoruusiällä ennaltaehkäistä tulevia ongelmia, esim. oikealla liikunnalla ja ruokinnalla.


Testissä koiralta otetaan posken sisäpinnalta solunäyte testiharjalla. Testin voi ottaa itse kotona, mutta jos haluaa näytteen olevan virallinen, kannattaa näyte otattaa eläinlääkärikäynnin yhteydessä. Testin otto on kivuton, mutta joskus hieman haastava; koirien mielestä poskea rapsutteleva näytepuikko olisi parasta hyväksikäyttää hammasharjana!

Lähde: MyDogDNA

 
Kantaja- tai Altis -statuksen koira tulisi astuttaa ainoastaan normaali/terve -koiran kanssa. Kaikki tällaisen yhdistelmän pennut tulisi testata, jotta saadaan selville, kuinka paljon kantajia pentueessa on.
Coming soon in english...